Lyhytaikainen hoitopaikka on väenväkisin pyrkinyt vaihtamaan äidin apteekkia. He tarjosivat jo kättelyssä äidille allekirjoitettavaksi apteekkisopimusta - tietämättä ollenkaan siitä, miten asiat oli hoidettu tähän mennessä. Muistisairas Mirkku kirjoitti nimensä tarjottuun paperiin, vaikka oli juuri tehnyt sopimuksen pitkäaikaisen apteekkinsa kanssa. Tässä vaiheessa hoitokoti sivuutti tietoisesti omaiset. Osastonhoitaja totesi, että he pyrkivät kuulemaan vanhuksen mielipiteen. Tämä kuulosti omissa korvissani perin kummalliselta vastaukselta, sillä Mirjamin mielipide on ollut meille se tärkein asia näissä käänteissä. Mirkku toki pyrkii toimimaan hoitajille mieliksi, kun nämä pyytävät allekirjoitusta johonkin paperiin. No, voimassa oleva apteekkiyhteistyö jatkui.
Jostain syystä hoitokoti on palannut apteekinvaihtoon monet kerrat. Tämä olisi ymmärrettävää, jos kyse olisi pitkäaikaishoitopaikasta. Jos kyse olisi yhteiskunnan rahoista, se olisikin sitten eri juttu kokonaan, mutta on kyse Mirjamin rahoista, jotka menevät hänen lääkkeisiinsä ja hygieniatarvikkeisiinsa. On erikoista, että niistä väännetään näinkovasti.
Vanhusten lääke- ja hygieniatuotteiden markkinat merkitsevät vuosittain merkittävää rahavirtaa. On tärkeää, että järjestelmä pitää huolen siitä, etteivät yhteistoiminta-apteekit kestitse henkilökuntaa.
Kommentit
Lähetä kommentti