Tänään hoitokodissa juotiin Mirkun 90-vuotiskahvit. Mirkku oli kantanut etukäteen huolta siitä, että juhlinta saattaa olla yliampuvaa pönötystä.
Vastoin ennakko-odotuksia emme kuitenkaan pönöttäneet.
Helsingin kaupungille lämmin kiitos syntymäpäiväkakusta. 🎂
Juhlinta alkoi sillä, että kaikki kodin asukkaat koottiin päiväkahviaikaan pöytien ääreen. Otin Mirkun kypärän pois, kun hän istui turvallisesti. Kampasimme hiukset. Hoitaja viritti onnittelulaulun Paljon onnea vaan. Väki lauloi. Sävelestäkin saatiin vähitellen kiinni.
Yksi hoitaja tahtoi laulaa Mirkulle viroksi onnittelulaulun. Sama tuttu sävelmä soi nyt heleästi ja kauniisti, sanat oli helppo arvata.
Ehdotin, että mieheni voi laulaa anopilleen. "Sä kasvoit neito kaunoinen..." Serenadin jälkeen syötiin suussasulavaa mansikkakakkua ja juotiin kahvia. Joku kysyi, olenko minä yksi niistä kolmosista. Kerroin, että olin kymmenvuotias, kun kolmoset syntyivät. Vähitellen virisi vilkas keskustelu perheistä, lapsista, kaksosista ja kolmosista. Tuntui, että löytyi yhteisiä kokemuksia.
Kahvit oli jo juotu ja väki lähdössä tahoilleen, kun iloinen hoitaja tuli kysymään, saako hänkin laulaa onnittelulaulun. Jälleen helähti tuttu sävelmä soimaan, mutta tällä kertaa portugaliksi.
Hieno ohjelma. Hyvä mieli.
Vastoin ennakko-odotuksia emme kuitenkaan pönöttäneet.
Helsingin kaupungille lämmin kiitos syntymäpäiväkakusta. 🎂
Juhlinta alkoi sillä, että kaikki kodin asukkaat koottiin päiväkahviaikaan pöytien ääreen. Otin Mirkun kypärän pois, kun hän istui turvallisesti. Kampasimme hiukset. Hoitaja viritti onnittelulaulun Paljon onnea vaan. Väki lauloi. Sävelestäkin saatiin vähitellen kiinni.
Yksi hoitaja tahtoi laulaa Mirkulle viroksi onnittelulaulun. Sama tuttu sävelmä soi nyt heleästi ja kauniisti, sanat oli helppo arvata.
Ehdotin, että mieheni voi laulaa anopilleen. "Sä kasvoit neito kaunoinen..." Serenadin jälkeen syötiin suussasulavaa mansikkakakkua ja juotiin kahvia. Joku kysyi, olenko minä yksi niistä kolmosista. Kerroin, että olin kymmenvuotias, kun kolmoset syntyivät. Vähitellen virisi vilkas keskustelu perheistä, lapsista, kaksosista ja kolmosista. Tuntui, että löytyi yhteisiä kokemuksia.
Kahvit oli jo juotu ja väki lähdössä tahoilleen, kun iloinen hoitaja tuli kysymään, saako hänkin laulaa onnittelulaulun. Jälleen helähti tuttu sävelmä soimaan, mutta tällä kertaa portugaliksi.
Hieno ohjelma. Hyvä mieli.
Hienoa, varmasti kiva hetki. Huomenna jatketaan 👍
VastaaPoistaOlipa ihanaa, kun noin juhlava tilaisuus äidille ja hyvin huomioitu. ❤️
VastaaPoistaIhanat siskokset ja teidän äiti. <3 Kaikki tuttua ja raastavaa, sillä appivanhemmat molemmat sairastuivat yhtä aikaa muistisairauteen ja menivät hyvin nopeasti alaspäin. <3 Onneksi saimme heidän kanssa viettää joulua yhdessä. <3 Kiitos kommentista blogiini, järkytyin kovin puolestasi. Kyllä maailma voi pahimmillaan olla paha.
VastaaPoistaPaljon lämpöisiä ajatuksia vuodelle 2019. <3
Kiitos kommentistasi, Tiia Koivusalo. Tällä hetkellä minulla on mahdollisuus olla aika paljon äidin kanssa ja tehdä asioita äidin hyväksi. Lisäksi kannan kyllä huolta niistä lukuisista vanhuksista, joilla ei ole puolestapuhujaa.
Poista