Kuin opiskelisi uutta kieltä

Sanavarasto ei ole ehtynyt.

Joskus, kun juttelen äidin kanssa, on kuin hän olisi keksinyt uuden kielen. Muutama päivä sitten hän pyysi minua katsomaan, onko tankki jo käytävällä. Sitä ennen hän oli kehunut omaa traktoriaan vuolaasti. Toisena päivänä hän totesi veljelleni, että tämä hänen ja Kirsin traktori oli mukana mökillä.
Itselleni on hyötyä siitä, että olen kulkenut äidin rinnalla näinä kuukausina, kun äiti loukkaantui vakavasti omassa kodissaan ja nyt, kun muistisairaus on edennyt. Olen saanut geenien myötä sen verran mielikuvitusta, että yleensä vielä arvaan, mistä puhumme. Traktori on tietysti rollaattori ja tankki on ruoankuljetyskärry.

Yhtenä päivänä jouduin täysin hämilleni, kun äiti kysyi, ketä muita oli hautajaisissa. Emme olleet puhuneet mitään kenenkään kuolemasta emmekä hautajaisista.
Sitten tajusin, että huolimattomuuksissani olin pukeutunut lempiväriini mustaan. Äiti kai päätteli, että joku on varmasti kuollut ja yritti ottaa selvää, mistä on kyse. Hän on itse tuskallisen tietoinen siitä, ettei aina muista asioita.


---
Olemmehan me kansalaiset toki tottuneet poliitikkojen uusiokieleen; hehän kierrättävät myönteisiksi miellettyjä sanoja, antavat ikäville ja vastenmielisille asioille kauniilta kuulostavia tai käsittämättömiä nimiä. Moni kansalainen on tarttunut vuosien mittaan näihin syötteihin.