Huulipuna unohtu

Hae tästä blogista

@myllyniemi Instagramissa

päiväys: marraskuuta 05, 2018

Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Joskus myös Instagramissa:

https://instagram.com/p/Bpze55Ahw9R/

Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Onnea monella kielellä

Tänään hoitokodissa juotiin Mirkun 90-vuotiskahvit. Mirkku oli kantanut etukäteen huolta siitä, että juhlinta saattaa olla yliampuvaa pönötystä. Vastoin ennakko-odotuksia emme kuitenkaan pönöttäneet. Helsingin kaupungille lämmin kiitos syntymäpäiväkakusta. 🎂 Juhlinta alkoi sillä, että kaikki kodin asukkaat koottiin päiväkahviaikaan pöytien ääreen. Otin Mirkun kypärän pois, kun hän istui turvallisesti. Kampasimme hiukset. Hoitaja viritti onnittelulaulun Paljon onnea vaan. Väki lauloi. Sävelestäkin saatiin vähitellen kiinni. Yksi hoitaja tahtoi laulaa Mirkulle viroksi onnittelulaulun. Sama tuttu sävelmä soi nyt heleästi ja kauniisti, sanat oli helppo arvata. Ehdotin, että mieheni voi laulaa anopilleen. "Sä kasvoit neito kaunoinen..." Serenadin jälkeen syötiin suussasulavaa mansikkakakkua ja juotiin kahvia. Joku kysyi, olenko minä yksi niistä kolmosista. Kerroin, että olin kymmenvuotias, kun kolmoset syntyivät. Vähitellen virisi vilkas keskustelu perheistä, lapsista, kaks...

Helsingin matkapalvelu tuotti pettymyksen

Tilasin äidille kyytiä hautausmaalle. Nyt ei mennyt niin kuin Strömsössä. Tähän saakka on asia hoitunut kitkattomasti äidin ja minun kannalta katsoen, olen tilauksen yhteydessä sanonut, että äiti tarvitsee nostolaitteella varustetun auton, sillä hän ei pysty nostamaan jalkojaan taksiin. Siitä on pitkä aika, kun viimeksi kävimme isän haudalla, välillä äiti ei ole muistanut edes, että miehensä on kuollut, mutta nyt hän pyysi päästä haudalle. Tähän mennessä on riittänyt, että olen kertonut, että äiti ei enää yhdeksänkymppisenä pysry nostamaan jalkojaan taksiin. Nyt se ei enää riittänyt, koska papereissa ei ollut merkintää invataksitarpeesta, invataksia ei voi saada. Siitä on ehkä pari vuotta, kun Viikin Hoiva-Onni siirti Esperille. Omistajanvaihdos merkitsi muutosta päivätoiminnan kyyteihin. Tuolloin äiti kaatui ikävästi matkalla autoon noustessaan. Ihmettelin tiedonkulun puutteellisuutta hoitokodin henkilökunnalle; olin jo silloin sanonut, että äiti on syytä nostaa nostola...

Mirkku valitsi apteekkinsa

Lyhytaikainen hoitopaikka on väenväkisin pyrkinyt vaihtamaan äidin apteekkia. He tarjosivat jo kättelyssä äidille allekirjoitettavaksi apteekkisopimusta - tietämättä ollenkaan siitä, miten asiat oli hoidettu tähän mennessä. Muistisairas Mirkku kirjoitti nimensä tarjottuun paperiin, vaikka oli juuri tehnyt sopimuksen pitkäaikaisen apteekkinsa kanssa. Tässä vaiheessa hoitokoti sivuutti tietoisesti omaiset. Osastonhoitaja totesi, että he pyrkivät kuulemaan vanhuksen mielipiteen. Tämä kuulosti omissa korvissani perin kummalliselta vastaukselta, sillä Mirjamin mielipide on ollut meille se tärkein asia näissä käänteissä. Mirkku toki pyrkii toimimaan hoitajille mieliksi, kun nämä pyytävät allekirjoitusta johonkin paperiin. No, voimassa oleva apteekkiyhteistyö jatkui. Jostain syystä hoitokoti on palannut apteekinvaihtoon monet kerrat. Tämä olisi ymmärrettävää, jos kyse olisi pitkäaikaishoitopaikasta. Jos kyse olisi yhteiskunnan rahoista, se olisikin sitten eri juttu kokonaan, mutta on kyse ...

Sisällön tarjoaa Blogger